EU:ssa merenkulun tukiaiset sallitaan, koska unionissa pelätään mukavuuslippulaivojen halvempien miehistökustannuksien ajavan EU:n merenkulkumaat karille. Toisin sanoen EU pitää tärkeänä, että unionissa on riittävä määrä merenkulun osaajia ja EU:n lipun alla olevien laivojen kuljetuskapasiteettia.
Suomi on muuttamassa nihkeää merenkulun tukipolitiikkaa EU:n suuntaiseksi. Tämäkös maakrapuja harmittaa. Ja ihmekös tuo nyt on, kun merenkulun tuet nousevat jopa 155 miljoonaan euroon ( HS Talous 25.11.2007). Vuonna 2006 Neste Oil(kannattava sellainen) nosti merenkulun tukea valtiolta 6,7 milj. euroa, Rettigin Bore ( mukana Bror Husell ja Engshipi) 6,8 milj. euroa, Silja 6,7 milj. euroa, Viking 9,4 milj. euroa, jne..
Mielestäni tulevaisuuden suomalaiselle merenkulkualalle positiivisin asia on se, että ensi vuonna hallitus on luvannut ns. tonnistoveron uudistuksen, jolla haetaan ensisijaisesti lisää uusia laivoja Suomen lipun alle. Välitön seuraus on merenkulkijoiden määrän kasvaminen. Toisaalta kuinka paljon suomalaiset täyttävät noista paikoista riippuu yksinkertaisesti siitä, löytyykö koulutettua henkilökuntaa riittävästi ja valmistuuko uusia merenkulun pätevyyskirjan omaavia henkilöitä tarpeeksi nopeasti. Hyvän työllisyystilanteen vuoksi pätevyyden omaavia henkilöitä ei ole varastossa missään hyllyssä! Pelkäänpä pahoin, että merenkulkualalta valmistuvilla määrillä ei pystytä täyttämään kaikkia tulevia vapaita työpaikkoja tuleviin uusiin laivoihin. Eläkepoistuma kun on alalla jo nyt suurta.
On mielenkiintoista huomata, että merenkulkualalla osa valtion antamasta rahasta kuntien ylläpitämille oppilaitoksille siirtyy myös "tukena"varustamoille, koska jokainen oppilaitos maksaa opiskelijan työssäoppimisesta ylläpitokorvausta varustamoille. Tämä raha on suoraan pois oppitunneista ja ammatillisen täsmäosaamisen harjoittelusta kouluissa. Voisiko valtion tuet jatkossa pitää nämä "tuet" sisällään?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti